Rauha-metodi
Rauha-metodi
Rauha-metodin tarkoitus on tehdä tunteet järjelle ymmärrettäviksi.
Rauha-metodi on järki-ihmiselle sopiva tunteiden käsittelyn metodi.
Kun sanot: "Kyllä minä Maija ja Matti Mannisen tunnen", tarkoitat, että tiedät heistä asioita. Eikö niin? Samalla tavoin keräämme tietoa - omakohtaista tietoa - omista tunteistamme Rauha-metodin harjoituksilla. Haemme tiedon valoa. Emme ryve tunteissa, emme eläydy niihin, emme "päästä niitä valloilleen", emme rakenna konstallaatioita, emmekä edes revittele surkeimmalla tarinalla tai kohtalollamme. Rauha-metodissa tiedostetaan tunteita. Sitä tarkoittaa tunne tunteesi. Asioiden tietämistä tunteesta. Rauha-metodin mukainen tunteiden tunteminen on kuin kliinistä tieteellistä työskentelyä, tunnelaboratorion tuloksien tulkintaa.
Tiedon keruuta tunteista.
Rauha-metodin lähtökohta
Rauha-metodin keskiössä on ihminen, jolla on tarve ja kyky olla paras versio itsestään. Rauhametodi on tunteiden tuntemisesta syntyvän turvallisuuden kokemuksen mahdollistama elämänmyönteisyys. Rauha-metodi on syntynyt Miran omakohtaisena tunteiden tuntemisen ymmärtämisenä ihmisen elämän tarkoitukseksi.
Rauha-metodin seitsemän perusajatusta
- Ihmisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten yhteen osatekijään vaikuttamalla vaikutetaan kaikkeen
- Ihminen ja hänen elämänsä todellisuus muodostuvat itse tehtyjen valintojen seurauksena
- Ihmisen elämisen keskiönä on tunteiden, ajatusten ja tekojen kehä, jossa tunteet ovat kehää liikuttava voima
- Tunteilla on kaksi aikaulottuvuutta: perustunne ja hetkentunteet
- Perustunne ohjaa valintoja kaiken muun tekemisen taustalla, oli se tiedostettu tai tiedostamaton
- Perustunne määrittää ihmisen elämän kärsimyksen syvyyttä
- Oman perustunteen tunnistaminen ja keventäminen on avain elämän paranemiseen
Rauha-metodin tuoma "seuraus"
Rauhan matkan eli Sydämen ympäri kulkevan tunteiden polun kulkeminen vie sinut "valaistumiseen" eli oman elämäsi kokonaisuuden ymmärtämiseen, sinuiksi oman tarinan kanssa tulemiseen ja avoimeksi kaikelle sille mitä olet. Johanin ikkuna on teoreettinen tapa esittää miten osa minuudesta on omassa ja toisten tiedossa, osan näkevät toiset, vaikka itse olen sille sokea, osan piilotan muilta, vaikka tiedän sen itse ja yksi osa on täysin pimennossa niin itseltäni kuin muilta.
Valon lisääminen pimeään tuo elämää näkyville. Samoin käy ihmiselle, kun hän valaisee omaa elämän polkuaan ja omaa totuuttaan itselleen. Siinä avautuu elämälle enemmän. Tarve piilotella, selitellä ja toistaa vanhoja tarinoita vähenee. Tarve esittää jotain poistuu, koska ei tarvitse enää olla jotain muuta kuin se mitä on. Valaistuminen tekee riittäväksi itselleen.
Rauha-metodin toteuttaminen
Rauha-metodia voit tehdä itseksesi, keskusteluryhmässä ja minun valmennuksessani.
Yksin omassa rauhassasi:
Lue Rauha-kirjaa sydämellä kuunnellen. Aloita availemalla kirjaa satunnaisista kohdista ja anna silmiesi valita yksittäisiä lauseita. Siirry vähitellen lukemaan kirjaa alusta loppua kohden pienissä pätkissä hitaasti ja mietiskellen. Pysähdy harjoituksiin ja kysymyksiin miettimään mitä siinä kysytään ja vasta sitten kokeilemaan vastaamista. Nopea eteneminen ei ole tarkoitus, eikä lukemisen suorittaminen. Rauha ottaa aikansa.
Ryhmässä:
Kuulluksi tulemisen kokeminen on olennaista eheytymiselle. Rauhan matkalla -keskusteluryhmät ovat kaikille sopivia itsen oivalluksen kerhoja, joita järjestetään eri puolella Suomea.
Lisätiedot: näillä sivuilla ja FaceBookissa.
Ryhmissä on koulutetut ohjaajat, jotka ovat itse kulkeneet Rauhan matkan ryhmässä jo ainakin kertaalleen.
Miran kanssa kaksin tunteista puhuen:
Henkilökohtaisimman tunteiden tuntemisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksen saat henkilökohtaisessa valmennuksessa, josta lisää täältä.
*Olkoon sydämesi rakkauden valoisa rauha kanssasi ikuisesti *
Rauha-metodista julkaistut kirjat
Rauha-metodista on julkaistu tähän mennessä kolme kirjaa kirjaa.
- Metodin syntymisen juurisyyt ja perusajatuksen löydät ilmaisesta e-kirjasta nimeltä
Kateuden kalteva Suo: Kaksi tositarinaa masennuksesta 2022 Kìohde kustannus - Yksin omassa rauhassa omien tunteiden analysointiin tarkoitettu:
Rauha: Elämän hyvinvoinnin parantaja -kirja 2021 Basam Books - Kuulluksi tulemisen kautta yhdessä paranemiseen tarkoitettu
Rauhan matkalla: oman äänen sanoittamisen työkirja 2022 Kìohde kustannus
Tulossa olevat Rauha-metodin osat:
Äitinä itselle: lasten kanssa kasvamisen -opas ja
Emmiina: näin minä sen koin, jotka ilmestyvät omassa rauhassaan sopivaan aikaan.
Rauha-metodi
Rauha-metodin lähtökohta
Rauha-metodin keskiössä on ihminen, jolla on tarve ja kyky olla paras versio itsestään. Rauhametodi on tunteiden tuntemisesta syntyvän turvallisuuden kokemuksen mahdollistama elämänmyönteisyys. Rauha-metodi on syntynyt Miran omakohtaisena tunteiden tuntemisen ymmärtämisenä ihmisen elämän tarkoitukseksi.
Rauha-metodissa on seitsemän perusajatusta
- Ihmisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten yhteen osatekijään vaikuttamalla vaikutetaan kaikkeen
- Ihminen ja hänen elämänsä todellisuus muodostuvat itse tehtyjen valintojen seurauksena
- Ihmisen elämisen keskiönä on tunteiden, ajatusten ja tekojen kehä, jossa tunteet ovat kehää liikuttava voima
- Tunteilla on kaksi aikaulottuvuutta: perustunne ja hetkentunteet
- Perustunne ohjaa valintoja kaiken muun tekemisen taustalla, oli se tiedostettu tai tiedostamaton
- Perustunne määrittää ihmisen elämän kärsimyksen syvyyttä
- Oman perustunteen tunnistaminen ja keventäminen on avain elämän paranemiseen
1. Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Ei ole erikseen työhyvinvointia eikä hyvinvointia, koska on yksi ja sama ihminen, joka elää kellon ympäri omassa kehossaan ja mielessään kaikilla tunteillaan.
Elämä ei ole niin yksinkertainen, että yksi asia johtaisi toiseen ja toinen kolmanteen, kuten yksinkertaistetuissa kaavakuvissa.
Todellisessa elämässä esimerkiksi neljäs asia voikin olla tapahtumaketjun käynnistäjä, kolmas asia aiheuttaa viidennen asian tapahtumattomuuden ja toinen asia vaikuttaa kaikkiin muihin yhtäaikaisesti.
Ihmisen vointiin ja elämän hyvyyteen vaikuttavat tästä logiikasta johtuen ihan kaikki asiat hänen elämässään. Yksittäisillä asioilla on toki erilainen merkitys ja erilainen vaikutusvalta kokonaisuuteen, mutta pitkän ajan kuluessa pienetkin asiat – hyvät ja huonot – näyttävät vaikutuksensa laajuuden. Tämä on hyvä asia, koska tästä syystä minkä tahansa asian muuttaminen alkaa nopeasti, tai ainakin vähitellen, vaikuttaa kokonaisuuteen parantavasti. Luonnollisesti, myös kaikki pienet heikennykset – vaikka olisivat kuinka mitättömän oloisia alkuhetkellä – tuovat ajan myötä mukanaan ison heikennyksen kokonaishyvinvointiin.
Kaikki elämässä vaikuttaa kaikkeen elämässä.
Elämä ei etene suoraviivaisesti yhdestä toiseen ja toisesta kolmanteen.
Elämä on valintojen kudelma, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mikä sitten taas kenenkin mielestä on hyvää ja mikä huonoa... mikä asiaankuuluvaa ja mikä ei... se on täysin tunteenomainen tulkinta teon tarkoituksesta ja sen lopputulemasta. Tämän ymmärtäminen auttaa elämän ymmärtämistä ja itselle anteeksi antamista.
Teon tekijän tarkoitus oli tehdä hyvää tai huonoa.
Tuloksena syntyi tarkoituksesta riippumatta huonoa tai hyvää.
Joku toinen katsoi asiaa omasta näkökulmastaan ja näki hyvää tai huonoa. Hänen näkemyksensä on riippumaton teon tekemisen tarkoituksesta ja sen tuloksesta.
2. Ihminen ja hänen elämänsä todellisuus muodostuvat valintojen seurauksena
Jokainen ihminen on olennainen osa elämän kudelmaa. Meillä kaikilla on oma merkityksellinen paikkamme siinä. Kukaan ei ole täällä turhaan. Sama on totta yksilön elämässä. Jokainen teko on merkityksellinen kokonai- suuden kannalta. Jokainen elämäntapahtuma, jokainen aiemmin tehty valinta on johtanut ihmisen hänen elä- mänsä valintojen polulla, tähän hetkeen, tähän todelli- suuteen, tähän minuuteen ja tähän elämänlaatuun.
Valinnat muodostavat ihmisen luoman tarinan elämän kudelmaan.
Tehtyjen valintojen kautta ihminen on kehittynyt siksi kuka hän on nyt, verrattuna siihen kuka hän oli aiemmin. Edelleen tämän hetken valinnat luovat jatkuvasti suuntaa sille mitä hänestä on kehittymässä. Tehtyjen valintojen kautta muodostuu koko hänen elämänsä.
Aivan kuten kaupungin kaduilla tai luonnon poluilla ihminen kulkee elämässään jotain valitsemaansa reittiä pitkin ja hän voi jokaisessa risteyksessä valita suunnan uudelleen, jos hän niin haluaa tai risteyksen huomaa. Välillä hän voi havahtua päätyneensä (mutkan kautta) perille, vain jotta voi taas jatkaa matkaa edelleen. Mutta perille saapuminen ei ole elämän tarkoitus, matkan teko on.
Elämä on matka. Jos jatkan tätä, mihin päädyn?
3. Ihmisen elämisen keskiönä on tunteiden, ajatusten ja tekojen kehä, jossa tunteet ovat kehää liikuttava voima
Koetamme usein selittää järjellä tekojemme perusteluja. Monesti järkisyitä on paljon ja se on oikein hyvä asia. Silti me valitsemme tekomme tunteen ohjaamina. Ihmisen ei ole tarkoituskaan erotella järkeä tunteesta.
Teot, ajatukset ja tunteet ovat saman minuuden ilmentymiä ja ihmisen oman elämän todellisuuden luojia.
Ihmisen teolla on aina tarkoitus, syy tehdä. Tarkoitus teolle kumpuaa perus- ja hetkentunteen yhdistelmästä ja sille antaa lisäsävyn järjellä ajateltu selitys. Teen näin, koska sitten -ajatuksesta syntyvä tunne sävyttää valinnan tekemisen hetkeä. Tekemisen jälkeen koemme jotain tunnetta tekemisen lopputulosta kohtaan. Vielä lisää tunteita saamme, kun kerromme tekemisestä ja sen tuloksista muille. Ajattelemme tuloksista tunteikkaasti ja sen pohjalta teemme jälleen uusia valintoja eli uusia tekoja – ja näin tunteiden, ajatusten ja tekojen kehä pyörii uudelleen ja uudelleen itsensä ympäri luoden elämää.
Luot valinnoillasi itseäsi sellaisena kuin teet valintojasi.
4. Tunteilla on kaksi aikaulottuvuutta: perustunne ja hetkentunteet
Ihmisen tunteilla on kaksi aika-ulottuvuutta ja kaksi pohjavirettä, joista syntyy ihmisen elämänlaatu tunteiden, ajatusten ja tekojen kehän voimasta.
Et ehkä ole koskaan ajatellut asiaa näin. Ja ehkä se on johtunut siitä, että olet ajatellut tunteiden olevan jotain hallitsematonta, jotka heittelevät ihmisen mieltä ja tekoja ihan vallattomina reaktioina ulkoa tuleviin ärsykkeisiin. Tuollaiset heittelehtivät hetkentunteet toki olisi selkeintä kirjoittaa kieliopin mukaisesti erikseen: hetken tunteet.
Rauha-metodin tunteiden aikaulottuvuusjaottelussa hetkentunteet ovat myös nimensä mukaisesti hetkellisiä eli ohimeneviä. Ohimenevyys on kehon biologiassakin tunteen perusluonne. Mikä tahansa tunne laantuu, kun sen nostattamat hormonit ja välittäjäaineet pääsevät laskemaan kehossa. Mutta ihminen voi ylläpitää tunnetta miten pitkään vain, ajattelemalla tunteen nostattanutta tapahtumaa tai henkilöä toistuvasti. Näin esimerkiksi viha voi kroonistua ja siihen voi jäädä jumiin. Hetkentunteesta voi tekemällä tehdä pysyvän olotilan itselleen.
Hetkentunne on myös tapa reagoida maailman tapahtumiin. Hetkentunteet ovat osa ihmisyyttä, niissä ei ole mitään perustavanlaatuista pahaa. Niiden rooli on auttaa meitä tekemään valintoja omaksi parhaaksemme ja auttaa meitä tunnistamaan pinnan alta vaikuttava perustunne. Hetkentunne sai oman nimensä, jotta sen voisi erottaa perustunteesta. Kun ihminen saa käsityksen perustunteestaan, hänelle kasvaa samalla myös tarkempi ymmärrys hetkentunteiden merkityksestä suunnannäyttäjinä ja laiskempi tapa reagoida niistä turhimpiin. Näin ihminen tulee valikoivammaksi, eli hän osaa tarpeen mukaan reagoida ja tarpeen mukaan prosessoida tapahtumien nostattamia hetkentunteita. Hän ei ole enää niin sanotusti täysin tunteiden riepoteltavana.
Elämämme ensimmäisen perustunteen perimme lapsuu- den elinpiirin kulttuurista. Tuo sama perustunne säilyy koko elämän muuttumattomana, ellei ihminen itse kiinnitä siihen huomiota ja tietoisesti muuta sitä.
Perustunne on kuin reititin ihmisen sisällä. Perustunne ohjaa ajatuksen toiminnaksi aina samaa rataa pitkin.
Perustunteen voima yliajaa hetkentunteen voiman. Hetken innostus laantuu skeptisen perustunteen vuoksi tai hetken musertuminen paineen alla jää hetkelliseksi tulevaisuuteen luottavan perustunteen ansiosta.
Tunteiden aikajako hetkentunteisiin ja perustunteisiin on Rauha-metodin erityispiirre, jota en ole muista tunneteorioista löytänyt.
5. Perustunne ohjaa valintoja kaiken muun tekemisen taustalla, oli se tiedostettu tai tiedostamaton
Perustunne ohjaa minäkuvaa, sisäistä puhetta itselle, uskomusjärjestelmää ja näin ollen ihmisen koko maailmankuvaa. Perustunteen luonne heijastuu siihen, miten paljon ihminen luottaa elämään, ihmisiin ympärillään ja ennen kaikkea itseensä. Perustunne on se, mikä kaiken muun taustalla antaa tyylin tunteiden, ajatusten ja tekojen kehän pyörimiselle. Perustunne sanelee mihin minusta on ja mitä elämäni voi tarjota. Perustunne määrää elämäni mahdollisuudet ja rajat.
Ihmisessä on siis kaksi päällekkäistä tunnetta: perustunne ja hetkentunne. Kummassakin on samat 17 vaihtoehtoista tunnetta, samassa värähtelyjärjestyksessä, samassa kahtiajaossa kärsimystä ja iloa tuottaviin tunteisiin. Järjestys asettuu näin kunkin tunteen sisältämän rakkauden määrästä riippuen. Hetkentunteet ovat nopeampia jokaisen havaita omasta elämästään kuin syvällinen perustunne.
Perustunteen identifiointi on matka itseen ja syvälle omaan sydämeen. Se kulkee alitajunnan pohjamutien kautta kohti valaistumista, joka Rauha-metodissa tarkoittaa isomman kokonaisuuden hahmottamista, syy- seuraussuhteiden kirkkaasti näkemistä ja läpielettyjen tapahtumien merkityksellisyyden ymmärtämistä.
6. Perustunne määrittää ihmisen elämän kärsimyksen syvyyttä
Perus- ja hetkentunteita on kumpiakin 17 ja ne jakautuvat ajan lisäksi pohjavireen mukaan kahtia: rakkaus- ja pelkopohjaisiin tunteisiin, joiden ajattelen tekevän elämästä joko taivaallisen ihanaa tai helvetillistä selviämistä. Lisäksi nämä 17 tunnetta voivat muodostaa ryhmiä. Tunteiden lisäksi meillä on vaistonvaraisia toimintoja, tuntemuksia ja uskomuksia, jotka eivät ole tunteita, vaikka niistä monesti tunteina puhutaankin – kuten esimerkiksi masennus, yksinäisyys, väsymys ja nälkä. Seitsemäntoista tunnetta asettuvat logaritmiselle värähtelytaajuusasteikolle häpeästä valaistumiseen niiden sisältämän rakkauden määrän mukaan.
Tunteet ovat värähtelyä, kuten ääniaallotkin, siksi me tunnemme omat ja toisten tunteet aivan kuin ne olisivat kosketeltavia.
Värähtely saa tunteet tuntumaan kehossa. Aivan kuten kuuloluut rekisteröivät ääniaallot, kehon tuntoaisti rekisteröi tunneaallot. Häpeän värähtelytaajuus on kaikista matalin ja valaistumisen kaikista korkein. Siksi tunteet tuntuvat tuntijan kehossa eri tavoin (ja siksi niitä voi mitata lämpökameralla) ja siksi voimme tuntea toisten tunnetiloja etäältä. Siksi joku tuntuu säteilevän iloa, ja toinen olevan kuin myrskynmerkki.
Kaikkia tunteita tarvitaan ihmisen elämän aikana, ne ohjaavat meidän valintojamme ja tekevät elämästä elämisen arvoista. Mikään ei tunnu miltään -olotilaan päätynyt ihminen ei voi hyvin. Moni kutsuu sitä masennukseksi.
Rakkauspohjaisten tunteiden mukaan tehdyt valinnat rakentavat elämästä merkityksellistä. Jotain peläten tehdyt valinnat raunioittavat elämän hyvinvointia.
Pelkotunteista guruina tunnetut suuret ajattelijat ovat puhuneet kärsimyksenä. Heidän teksteissään kärsimys rinnastetaan haluamiseen, joka liittyy odottamiseen, joka johtaa tyytymättömyyteen tässä hetkessä. He puhuvat tekemättömyyden siunauksellisuudesta ja valaistumisesta jumalallisena tunteena. Ei anneta suurten sanojen hämätä nyt.
Rauha-metodi puhuu aivan tästä samasta, mutta sanoittaa asian hieman toisin. Rauha-metodin mukaan jokaisella ihmisellä on syvällä sisimmässään eräänlainen tekojen reititin, jonka nimi on perustunne.
Isolla osalla elämän valintoja taustalla ohjaava perustunne on häpeä. Häpeän johdattama ihminen ei uskalla tulla esiin omana itsenään. Syyllisyyttä kantava ihminen ei omasta mielestään ansaitse hyvää. Apaattinen on (oma)voimaton. Surun valtaama miettii aina (mahdollisia) menetyksiään. Huolestuvalta ei huolenaiheet lopu. Haluavalta puuttuu aina jotain. Ärtynyt ei pysty iloitsemaan ja ärtymys ärsyttää suolistoa ja ihoa ja ajatusta. Ylpeys on heikoissa kantimissa, koska se pohjaa tekemiseen, ja joku toinen voi aina tehdä paremmin.
Jos joku näistä pelkoon pohjaavista tunteista on elämän perustunne, ihminen elää kärsimyksen täyttämää elämää.
Mitä matalammalla ihmisen perustunne värähtelee, sitä syvempi on ihmisen kärsimys. Tästä ei silti kannata masentua. Moni on jo noussut tästä suosta. Sinäkin voit. Kuten Eckhart Tolle ja Buddha sen sanovat:
"Kärsimys on tarpeen niin kuin kärsimys on tarpeen"
Rauha-metodin perustunteen tunnistamisen ja keventämisen keinoa kutsun tunteiden poluksi oman sydämen ympäri. Tunteiden polku oman sydämen ympäri kuljettaa matkalaisen kärsimystunteista paranemisen tunteisiin, eli rakkauspohjaisiin perustunteisiin. Tunteiden polun kulkeminen on omista valintojen syistä tietoiseksi tulemista. Se on oppimatka omaan itseen ja oman sydämen äänen luo.
Se johtaa valaistumiseen eli oman arvosi näkemiseen tässä elämän suuressa ja kauniissa kudelmassa.
7. Oman perustunteen tunnistaminen ja keventäminen on avain elämän paranemiseen
Kulkemalla tunteiden polkua oman sydämen ympäri ihminen löytää kaikki 17 tunnetta itsestään ja näkee miten ne ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Ote hetkentunteista tarkentuu ja, vaikka hallinta onkin illuusio, ymmärrys tunteiden logiikasta ja omasta tavasta reagoida niihin mahdollistaa sen, että kaikki tunteet ja niiden viestit ovat elämään kuuluvasti esillä. Arkeen tulee paljon lisää sävyjä ja useita lisäsyitä hymyyn.
Elämän tarkoitus on antaa sen koskettaa.
Kaikki tunteet ovat osa ihmisen elämän kokemisen matkaa. Jonkun matkaa tunteiden polkua kuljettuaan mieli suostuu myöntämään, minkä perustunteen varassa se on kaikki nämä vuodet toiminut, ja sydän on saman tien valmis antamaan menneet täysin anteeksi mielelle ja itselleen ja jatkamaan kohti rohkeutta, neutraaliutta ja ... Rauhaa.
Silloin luovuttaminen, romahtaminen ja masentuminen eivät ole enää ensimmäisiä vaihtoehtoja elämän peliä pelatessa. Silloin uteliaisuus herää.
Jokaisella teolla on tarkoitus. Voit valinnan hetkellä ajatella, että tämä on mitätön teko, täysin merkityksetön kokonaisuudelle, mutta näin ei koskaan ole. Jokaisella teolla on tarkoitus – syy tehdä se.
Mikä on sinun MIKSI?
Tärkein kysymys motiivejasi miettiessä on:
Olenko tekemässä itselleni hyvää vai haitallista?
Voit syödä banaanin siksi, että sinä tarvitsit energiaa tai koska omenat olivat loppu. Ehkä söit banaanin estääksesi sen joutumisen biojätteisiin. Vai halusitko viedä viimeisen banaanin, jotta joku toinen ei sitä saisi. Onko banaani sinulle paras lohturuoka, jonka söit, koska kaipasit läheisyyttä. Ehkä valitsit banaanin, koska sinulle oli sanottu sen olevan terveellisempää kuin karkki, jota sinä oikeasti halusit juuri nyt mässyttää. Tai ehkä jätit banaanin syömättä.
Oman käytöksen motiivien ymmärrys avautuu tekojen taustalla vaikuttaneiden tunteiden tunnistamisen myötä. Motiivien ymmärtämisen kautta avautuu selkeämpi näkemys siitä miten paljon uskoo voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, ja myös siitä miten paljon tuota vaikutusvaltaa todellisuudessa itse hyödyntää, verrattuna siihen miten paljon siitä antaa toisille. Vallan ulkoistaminen omasta elämästä toisille on myös teko eli valinta, joka ei toteudu ilman sen takana olevaa tunnetta tai ajatusta. Vastuun kantaminen omasta voinnista, omasta elämästä, omista valinnoista piirtää omalle voimalle rakastavat rajat. Rakkauden piirtämien rajojen sisällä on helppoa olla vastuussa itsestään ja sallia elämä toisille ihmisille siten kuin he sitä valitsevat elää.
Monesti se on Raivo, joka käy piirtämässä Rakkauden rajat esiin.