Tämä artikkeli on päivitetty ja julkaistaan uudelleen 24.12. otsikolla: Tunteiden polku sydämen ympäri

********

Perustunne on siis se pohjimmainen elämän asenne, joka määrittää kaiken tekemisen tarkoituksen. Tekemisen tarkoitus on se mikä määrittää hyvän ja huonon, joka taas vaikuttaa takaisin minäkuvaan ja oman olemisen perustunteeseen.

Mitä tarkemmin tutustumme itseemme, sitä paremmin olemme selvillä sisällämme olevien tunteiden kirjosta ja vallitsevasta perustunteesta. Tutkimusmatkaa omiin tunteisiin ja oman perustunteen keventämistä* pidän elämän tarkoituksena. Tämä aika tarjoaa paljon pelkoa ja huolta, jonka tämän maan kulttuuripohja tarjoaa paljon itsen piilottamisen neuvoja. Tästä syystä häpeää ja syyllisyyttä on tarjolla koko ajan ja kaikista suunnista. Siksi moni meistä – ihan huomaamattaan – on häpeän ja syyllisyyden perustunteen varassa. Näiden kahden päälle jos vielä on jäänyt itkut itkemättä, niin ihminen antaa itsestään hyökkäävän vaikutelman – jopa jatkuvasti vihaisen.

Tunteet muodostavat polun – itsensä kehittämisen polun – joka kulkee häpeästä valaistumiseen. Polun kulkeminen *keventää oloa. Keväntäminen tarkoittaa sitä, että on helpompi hengittää, on iloisempi olo, askel on kepeämpi, jopa hyppelyttää ja voi ottaa juoksuaskelia ihan vain elämisen ilosta, joka kuplii…

Häpeästä ylpeyteen tunteiden pohjalla on pelko. Mitä enemmän pelkoa tunteessa on, sitä enemmän se painaa maanrakoon. Häpeässä ei ole keveyttä lainkaan, koska se on kauimpana rakkaudesta.

Rohkeudesta valaistumiseen tunteita ohjaa rakkaus. Mitä enemmän rakkautta, sitä kevyempi olo tunteesta tulee. Rakkaus tässä yhteydessä ei ole omistamisen haluun pohjaavaa rakkautta joista romanttisissa komedioissa kerrotaan, vaan myötätuntoon ja sulautumiseen pohjaavaa rakkautta. Valaistumisen – tunteiden polun ”määränpään”, korkeimman asteen tai kevyimmän olon määrittelen Rauha-kirjassa näin: ”Valaistuminen on passiivisesti opitusta ja meille uskotellusta totuudesta ja maailmankuvasta täydellistä irrottautumista. Se on tunnelukkojen avaamista. Se on matka omaan itseen ja omaksi koettuun totuuteen ja persoonalliseen maailmankuvaan sekä vapaasti virtaavien rakkaudellisten tunteiden todeksi elämiseen. Valaistuminen on monia hetkiä tunteiden tiedostamisen polulla, kun ymmärtää jotain, kun tuntee että jotain aiemmin irrallista tietoa liittyy osaksi kokonaisuutta. Valaistuminen on sitä kun järki ja tunne yhdistyvät.”

Valo = tietoa.

Tämä tarina on viides osa Rauha-kirjan perjantaijuttuja.