Sisäiset äänet

Sisäiset äänet

Kuuntele sisäistä ääntäsi. Se on se pieni ääni, joka kertoo mikä on hyvä.

“Kumpi niistä?” Kysyy moni.

Meidän sisällä puhuu kaksi ääntä. Toinen on se Pieni Ääni, se ohjaus, se hyvää tarkoittava ääni, joka koettaa ohjata kohti parasta ratkaisua ja jota on tarkoitus opetella kuuntelemaan. Toinen on saa nyt olla nimeltään Isompi Ääni. Se on rutiinin ääni. Syvälle alitajuntaan painuneen oletuksen ääni. Sen äänen oikea nimi on Pelko.

Pelko pitää meidät totutussa ja ympäristölle normaalissa. Se näkee kaikessa riskin (todellista) suurempana ja estää muutoksen. Se yrittää parhaansa mukaan pitää meistä huolta. Alitajunnan uskomukset maailmasta ja elämästä ovat pelon toiminnanohjausjärjestelmä. Kun niitä lähdetään tutkailemaan, löytyy usein joku syvälle sisimpään painunut kokemus tai lapsuuden perheeltä opittu malli (ajalta ennen seitsemättä syntymäpäivää).

Itselleni on aina ollut vaikeaa tietää olenko pohjimmiltani hypersosiaalinen vai erakko. Ei sillä enää edes ole väliä, osaan olla kumpaakin, mutta hämmentävää ja avaavaa oli huomata, että erakkotaipumuksen takaa löytyykin lapsuuden “saan kehuja, kun pysyn poissa aikuisten jaloista ja pärjään itsekseni” ajatus. Tuohon ajatukseen johtanut tapahtumaketju on voinut alkaa hyvinkin siitä, että tykkäsin lukea ja olin sen vuoksi luontevasti itsekseni ja poissa aikuisten jaloista ja kerran kuulin äitini kehuvan minua helpoksi lapseksi koska viihdyin itsekseni omassa huoneessani.

Kehittymisen kohta ei ole siinä, että lähtisin analysoimaan pysy poissa jaloista -ajatusta tai syyttämään sen syntymisestä jotakuta (vanhempiani), vaan siitä, että totean, että tämä oli totta. Yhtälailla lukemisesta kuin yksinolosta nauttimisen vuoksi olen saanut paljon hyvää elämääni ja voin helposti olla kiitollinen niistä. Koska kolikossa on aina kääntöpuoli, olen tämän vuoksi varmasti jättänyt tekemättä monta asiaa, jotka olisivat vieneet elämääni “parempaan suuntaan”. Tärkeintä näissä havainnoissa tekemisten ja tekemättä jättämisten perimmäisten syiden suhteen on havaita niiden olemassaolo ja tarpeen mukaan laittaa ajatukset eläkkeelle. Jos hiljaisuuteen vetäytyminen ja aikuisten hyväksynnän saaminen ei enää ole tarpeen, niin on aika lakata tekemästä päätöksiä niitä hakien.

Näiden pinttyneiden toimintaa ohjaavien ajatusten löytämiseen on työkaluja. Voin auttaa, jos sinua kiinnostaa havahtua omakohtaisesti niiden voimasta.

Elämä on <3

 

Vastaa