Riisuttu ilo

Riisuttu ilo

“Just noin. Oikein hyvä. Vielä kun saat sen kuulostamaan siltä, että nautit siitä.”

ILO!! Ainiin se ilo. Se kuuluu tähänkin. Tottakai mä nautin tästä, laulamisesta. Siksi mä tätä teen ja siksi minä täällä olen oppimassa paremmaksi. Ilo! Voihan.. Se on tullut riisutuksi tästäkin, laulamisesta. Miten voi olla? Laulaminen on kivaa ja koska mä rallattelen koko ajan, tulin tekemään pakosta minua kuunteleville palveluksen ja oppimaan hallitsemaan ääntäni.  Mutta miten voi olla, että vaikka mä nautin laulamisesta, on siitäkin tullut ilotonta suorittamista.

Hymyilin ja kokeilin uudestaan.

“Jesh!”, sanoi opettaja. Toimii. Muista nauttia ja lopputulos on parempi.

Toivottavasti sinulla ei ole aavistustakaan ilon kadottamisesta, ilotta kaiken tekemisestä.

“Mira, muista hymyillä.” “Mira, sinulla on kaunis hymy, käytä sitä.” Tämän ohjeen olen kuullut lukemattomat kerrat viime vuosina. Nyt tämä ohje on alkanut käydä turhaksi. Ilo on palannut. Silti edelleen tulee näitä hetkiä, kun tajuan, että tästä tekemisestä ilo vielä puuttuu. Ihan niin kuin ilo pitäisi jotenkin erikseen palauttaa kaikkeen tekemiseen yksitellen. Kuten nyt tällä laulutunnilla tapahtui. Voiko se olla niin? Vaikka ilo on palannut hengityksen yhteyteen, niin jokainen yksittäinen tekeminen pitää erikseen palauttaa ilolla tehtäväksi, jotta pakkosuorittaminen häipyisi myös siitä kyseisestä tekemisestä.

Ilo katosi niin täysin elämästä työuupumuksen mukana. Ensin töitä oli valtavasti liikaa työaikaan nähden ja sitten tekemisestä katosi merkitys. Tekemäni palkkatyö ei tehnyt maailmaa paremmaksi, ei edesauttanut hyvinvointia, eikä ollut arvojeni mukaista. Ilo kuoli, kun suuri osa valveillaoloajasta meni turhanpäiväiseen nysväämiseen. Sain töistä palkkaa ja pahaa oloa. Olin kotonakin ärtyisä ja väsynyt ja turhautunut.

Sitten ajatus iski. Tätä perintöä en halua lapsilleni antaa. He ansaitsevat iloisen ja inspiroivan äidin. Aloin kaivaa iloa takaisin elämääni ja muuttaa kaikki päivät sellaisiksi, että tekemisen ilo ohjaisi niitä. Se piti tietoisesti tehdä. Se päätös; ilon lisäämisestä. Se oli huima hetki.

Onneksi universumin voimat toimivat niin, että keskittymällä iloon, saa lisää iloa.

Tee hyvä päätös. Keskity iloon.

Ilo tekee iloiseksi. Iloisuus tuo iloa.

Kokeile illalla viimeisenä ennen nukahtamista luetella kolme hyvää asiaa kuluneesta päivästä. Yksinkertainen harjoitus <3 joka toimii

Vastaa