Rakkausrunoja
Kuva: https://pixabay.com/fi/users/geralt-9301/

Rakkausrunoja

Kaikilta salassa, kenellekään kertomatta, olen antanut sormieni tänä vuonna kirjoittaa rakkaudesta, siitä miltä rakkaus tuntuu. Väitän vahvasti itselleni, etten osaa kirjoittaa runoja, koska koulussa en saanut runoa äikäntunnilla tehtyä. Silti kutsun näitä runoiksi. Mitä muutakaan ne olisivat?

Kirjoitin tänä aamuna Sohvi Nymanin blogiin tekstin, joka sai minut postaamaan osan rakkausrunoista nyt yhtäkkiä tähän, omaan uinuneeseen blogiini. Tämä blogi jäi hiljaiseksi, koska piti miettiä mitä tänne haluan julki sydämeni sanoista. Ehkä tämä blogi elpyy runouden julkaisualustaksi. En tiedä vielä. Elämällä on ihana tapa yllättää. Kiitos rakas Sohvi inspiraatiosta jälleen kerran <3 Olet ihana!

 

***

Tuijotan sinun huuliasi
Upotakseni sanoihisi
Kuljetan sormiani hiuksissasi
Saadakseni tuntuman todellisuudesta
Painan napani sinuun kiinni
Kadottaakseni todellisuuden
Juurrutan jalkani maahan
Tuodakseni taivaan lähemmäs

***

Heräsin todellisuuteen singahtaen
Unessa olin sinfoniaorkesterin instrumentti, toinen lautasista ja taitava soittaja sai minut värähtelemään iskemällä minut yhteen toisen lautasen kanssa
Siihen minä heräsin
Yhdellä iskulla
Palasin unimaailmasta tänne takaisin
Löysin kehoni värähtelevänä kuin tuo lautanen unessa
Tunsin jokaisen ääniaallon kehossani
Huomenta minulle
Miten sinun päiväsi alkoi, rakas?

***

Kun ei voi sanoa mitään
Kun ei voi olla mitään
Kun ei voi tuntea mitään

Ei mitään enempää kuin mitä jo sanoo, on ja tuntee

Ei mitään yhtään enempää
Kun hetkessä on kaikki
Vaikka kaikki pysähtyi

Kun huulesi pysähtyivät huulilleni
Kumpikin hengittää
Kumpikin on
Kumpikin tuntee
Kumpikin sanoo kaiken pysähtyneillä huulilla

***

Keltainen
Kullankeltainen
Hiekankeltainen
Iltaruskon keltainen
Heijastuva valo värjää puistotien kultaiseksi
Leveän puistotien yli kaartuvat oksat kurkottavat hellimään toisiaan katokseksi keltaisen tien ylle
Ne näyttävät miten rakasta kosketaan

Niin minä haluan sinua koskettaa
Omasta itsestäni
Sinuun yltäen
Lomittuen
Välejäsi täydentäen
Leveän, keltaisen puistotien täyttäen
Valossa kauniilta näyttäen
Rakkauttani sinuun käyttäen
Niin minä haluan sinua koskettaa

***

Olenko sinulle ilmaa?
Huomaatko minua?
Huomaatko ilman ympärilläsi?
Tunnetko läsnäoloani lainkaan?
Muistatko minua?
Tunnetko minut tuulessa?
Tunnetko kuinka kosketan sinua virtauksessa?
Tunnetko kuinka tunkeuden kauluksen alle ja lahkeensuista sisään?
Tunnetko, tunnetko, tunnetko rakkaani minut?

Olet minulle ilmaa
Olet ilmaa, jota hengitän
Olet ilmaa, joka täyttää minut
Olet ilmaa, joka virtaa minussa sisään ja ulos
Olet ilmaa, joka pitää minut elossa
Kyllä, olet minulle ilmaa
Olet minulle ilmaa, jota ilman en olisi elossa
Rakastan sinua

***

Minä odotan sitä, että tulet. Kaikki on valmiina. Kassi pakattuna. Hiukset kammattuna. Hammasharjan jätän tahallani pois matkasta. Mistähän sekin kertoo, että feikkaa huolimattomuutta? Ketä yritän huijata? 

Sinä tiedät jo, että olen sinun. Näet sen kaikesta mitä teen. Luet minun jokaisen eleen ja äänenpainon, silmän liikkeen niin tarkasti, etten itsekään käsitä miten ymmärrät sen kaiken, jota en minä itse edes huomaa tekeväni. Olen valmis tähän rakkauteen. Haluan olla valmis tähän rakkauteen. Olen valmis valmistautumaan, valmistumaan tähän rakkauteen. Miten minä voisin olla vielä tähän valmis? Kaikki on erilaista kuin aiemmin. 

En tarvi sinua mihinkään, paitsi itselleni. 

Voin hyvin olla yksin. Pidän yksinolosta. Minulla on ystäviä joiden kanssa matkustaa, käydä ravintolassa, käydä teatterissa, käydä näyttelyissä, mennä juhliin, järjestää piknik. On minulla seuraa itsenikehitysseminaarien annista keskusteluun. On minulla. Hyvä elämä näinkin. Osaan vaihtaa hehkun ja tampata maton ja koskettaa klitoristani. Osaan sanoa itseäni kauniiksi ja ystävien kanssa on opittu kehumaan toisiamme ja ottamaan kehuja vastaan. Osaan soittaa huoltomiehen ja ammattilaisen apuun itsekin. Osaan tienata rahani ja sotkea asunnon. Osaan minäkin jättää sukat pöydälle ja unohtaa tyhjentää tiskikoneen. Osaan tuon kaiken itse. En tarvitse miestä mihinkään.

En tarvitse. Haluan.

Nainen ei tarvitse miestä enää mihinkään. Mitä väliä sillä on tarvitsenko? Minä haluan sinut elämääni. En halua “miestä”. Haluan sinut. Haluan että elämäni default-asetus on “me” eikä “minä”. 

Haluan tuntea miltä tuntuu, kun tiskikone on tyhjennetty poissaolessani ja pöydällä on sinun sukat. Haluan tuntea miltä minusta tuntuu, kun ajattelen sinua. 

Kyllä minä tarvin sinut. 

Silti huijaan itseäni, leikin että otan tämän huolettomasti ja jätän hammasharjan kotiin, jotta voit pelastaa minut.

***

 

Vastaa