sivu 1/5

Lähdekritiikki

Tervetuloa Paras Arki -kurssin viikolle 3

Maistuivatko marjat? Pystyitkö vastustamaan leipää? Mitä söit leivänhimon iskiessä? Lisäsitkö lounaslautaselle salaattia leivän sijaan? Huomasitko korvata leivät marjoilla?

Tämän viikon kysymys on MIKSI. Me kaikki osattiin tuo tärkein kysymys lapsena. Jos sen käyttö on jäänyt aikuisena vähemmälle, nyt on sen uudelleenaktivoinnin aika. Miksi? Koska se antaa vastauksen, joka vaikuttaa.

Oi että minä olen kiitollinen miksi-kysymykselle. Miksi-kysymys pelasti minun elämän ja terveyden. Miksi kysymyksen esittäminen ainakin tuhat kertaa antoi itselleni uuden parhaan arjen, siksi sitä suositan kaikille.

 

sivu 2/5

Juurisyy

Kaikki johtuu jostakin. Kaikkeen on joku syy. Toivottavasti kävit jo selvittämässä omien fyysisten oireidesi syitä ja löysit niihin helpotusta.

Myös meidän tekemisellä ja tavoitteilla on joku syy. Kaikkeen löytyy juurisyy. Se ihan perimmäinen syy, joka aloitti ketjun, josta tämäkin johtuu. Ja kaikilla neuvoilla ja neuvojenantajilla on joku syy. Minullakin on. Haen merkitystä kärsimykselleni jakamalla neuvoja nyt samassa tilanteessa oleville. Ja haluan uskoa siihen utopiaan, että tekemällä hyvää ja sitä mitä rakastaa, voi myös tienata elantonsa.

Minun suolisto hajosi, koska söin sopimatonta ja liikaa lääkkeitä. Söin sopimatonta, koska en tiennyt muusta. Käytin lääkkeitä, koska oli oireita ja kipuja. Kipujen juurisyyksi paljastui vinksallaan olleet nivelet nilkassa ja leuassa ja vinoon murtunut häntäluu. Sopivampaa ruokaa alkoi löytyä kysymällä: Mitä ihmisen oikeasti pitää syödä ja Miksi tätä meille suositellaan. Matka oli monimutkainen, eksyttävä ja moneen otteeseen todella turhauttava. Välillä vointi koheni, ja välillä romahti. Itku tuli monesti. Minut piti liikkeellä halu olla hengissä ja halu elää myös vessan ulkopuolella – varsinkaan kun siellä vessassakaan ei ollut yhtään kivaa, ainoastaan kivuliasta.

Nykyään olen edelleen tuolla samalla matkalla. En enää niinkään kipuja poistamassa vaan lisäämässä nautintoa. Nykytilanne on jo erinomainen. Mutta minut pitääkin liikkeellä se, että jos kerran sain itseni huonovointisesta hyvävointiseksi, niin kuinka paljon paremmaksi oloa voikaan tehdä.

 

sivu 3/5

Minä tarvitsin matkat maailmalle ja erityisesti ei-suomalaisiin ruokiin ja toisaalta perisuomalaiset ruuat, kuten riistan ja marjat. Vielä niitäkin enemmän tarvitsin uusia opettajia, sellaisia jotka itse voivat hyvin. Tapasin opettajia, joilla oli jo sitä mitä itselleni halusin: hyvää oloa. Huonovointiset eivät tiedä itsekään miten voida hyvin. Eivät he voi opettaa hyvinvointia muille, jos eivät osaa sitä itse itselleen luoda.

Huomasin, että normaalista on jokaisella oma käsitys. Yleinen, normaali, terveellinen, epäterveellinen… ne ovatkin mielipiteitä ja liian usein vailla totuuspohjaa. Miksi näin uskon/-t -kysymystä ei monikaan ollut esittänyt itselleen eikä opettajilleen.

Vaikeinta itselleni oli ylittää uskomukseni kohtalostani. Koska läheisissäni oli paljon suolistovaivaisia, luulin, että genetiikan vuoksi ne ovat väistämättömiä minullekin. Ja koska olin lääketeollisuudessa töissä, en nähnyt kuin lääkkeet hoitomahdollisuutena. Kesti jonkin aikaa ymmärtää, että lääke hoitaa oiretta, ei syyytä ja vain syyn poistaminen poistaa oireet. Otin kipulääkettä niskajumin aiheuttamaan päänsärkyyn. Kun sain luut paikalleen, kipua ei enää syntynyt, eikä myöskään ollut tarvetta kivun tuntemusta aivoissa estävälle lääkitykselle. Samalla suoliston rasitus tältä osin väheni ja hyvän kierre alkoi käynnistyä.

Tämä oli mahdollista, koska ympärilleni löytyi uusia tuttavuuksia, jotka tiesivät toisin. Kaikki neuvot veivät omaa vointiani eteenpäin, välillä näyttämällä, että ei tätä lisää.

Minussa oli palava halu löytyy kadotettu terveys takaisin. Onneksi biokemian luennolla professori sanoi, että ruualla kirjoitamme kirjeitä kehomme soluille. Hän jatkoi, että geenien tutkimisen mahdollistuminen vinoutti tieteen tutkimaan vain geenejä 50 vuodeksi. Geenejä tutkittiin ja niiden osuutta tulkittiin, koska se oli mahdollista. Täysin ymmärrettävää, että näin kävi. Nykyään tutkitaan geenien ilmentymistä, kehon ja mielen prosesseja, jotka aikaan saavat enemmän eroja kuin mitä geenit selittävät. Tieteen tekijä puhui ruuasta kirjeinä sisimmälle.

Hän puhui epigenetiikasta. Meillä kotona miehellä oli kvanttifysiikan kirjoja, joiden lisäksi Bruce Lipton, Joe Dispenza ja Daniel J Siegel antoivat tieteellisen viitekehyksen oman navan ympärillä pyörineelle empiiriselle kokeelleni.

Meillä on aivan liikaa yhteisiä geenejä, ei vain kaikkien muiden ihmisten kanssa, vaan kaikkien eläinten ja kasvien kanssa, jotta geenit yksin selittäisivät hyvinvointierot yksilössä. Erot löytyvät ja selittyvät elintavoilla, ajatuksilla, tunteilla ja teoilla.

Kaikille sopivaa mallia ei ole. Terveyssoppa on valmis, kun havaitsee, että meillä on ensinnäkin yhteisiä harhoja normaalista ja geenien vallasta ja sen päälle omat henkilökohtaiset asenteet, uskomukset ja kokemukset, niin eipä ole ihme, että ei enää tiedetä mikä on totta ja mikä terveellistä.

 

sivu 4/5

Sen minä sinulle vain haluan sanoa, että usko itseesi, usko itseäsi ja kokeile.

Kysy neuvojalta miksi.

Miksi uskot itse noin?
Miksi tuo toimii?
Mihin tämä perustuu?
Oletko kokeillut itse?
Kuka opetti sinulle tämän?
Kyseenalaistitko itse tätä koskaan?
Onko sinun opettajasi onnistunut tässä?
Oletko sinä onnistunut?

Sanalla sanoen kehotan sinua lähdekritiikkiin. Kaikilla puhujilla on agenda, jonkun etu ajettavana. Heidän ajamansa etu ei välttämättä ole sinun etusi.

Minun agendani on kyseenalaistaa se totuus, jonka seurauksena liian moni suomalainen on masentunut, ylipainoinen, nukkuu huonosti, kiukuttelee, huutaa, kärsii hiljaa, himmailee, ei uskalla innostua, ei hae apua, alistuu kohtaloonsa, kärsii selkäkivuista… En jaksa enää kuunnella niitä kahvipöytäkeskustelujen kurjuuskilpailuja. Haluan parempia puheenaiheita. En halua kuulla kenenkään odottavan lepohermosärkyä, koska nyt sattui selkä niksahtamaan pinnasänkyä kasatessa. Meillä on hyvinvointioikeus ihan joka ikisellä suomalaisella!

Olli Postin Susu-kirjassa on ihana ajatus kilokalorihinnasta. Entä jos ei arvotettaisikaan ruuan hintaa kilon mukaan vaan kilokalorin mukaan? Tai vielä parempi, jos ei arvotettaisi ruuan arvoa grammojen vaan sen sisältämien ravinteiden mikrogrammojen määrän mukaan? Olisi muuten ihan erilainen käsitys ravitsevan ja laadukkaan ruuan hintatasosta sen jälkeen…

nor

Peilisolut ovat hyvä keinoa säilyä hengissä. Niiden avulla seuraamme ympäristöä, otamme vinkkejä ja sopeudumme. Jälleen yksi kehon vanhanaikainen eloonjäämiskonsti, joka ei kaikkinensa enää palvele urbaania ihmistä. Vinkkejä on niiiiiin paljon. Silti esimerkistä oppiminen on ihmislapsen tärkein oppimismetodi. Tästä aiheesta enemmän Merkityksellinen minä -kirjassa, joka ilmestyy syksyllä 2019.

Me opitaan rakkauden luonteesta, rosvoista ja poliiseista, avaruusolennoista jne elokuvista ja kirjoista. Opitaan tarinoista joita me kuullaan ja katsellaan. Välillä näyttää, että samanlaista fiktiota me pidetään totena terveellisyydestä ja hyvistä valinnoista. Hyvinvoinnissa tärkein kriteeri opettajan valinalle on minun mielestäni hänen oma hyvinvointinsa. Toisena ymmärrys yksilöllisiin eroihin.

Mainokset muokkaavat mielipiteitämme terveydestä aivan kuten esillepanot kaupassa nostavat jonkun tuotteen menekkiä. Tein kumpiakin aiemmin työkseni – myynninedistämistä ja kaupallistamista. Sillä on muuten oikeasti väliä millä hyllyllä, minkä toisen tuotteen vieressä, tuote kaupassa on ja onko siitä erillistä esillepanoa keskellä käytävää tai oliko mainosta ja kampanjaa tai maistattajaa. Ei sitä tehtäisi, jos se olisi myynnin kannalta turhaa. Nykyään onneksi jo enemmän ihmiset valitsevat itse. Vaikka itselle huonovointisuutta lisäävää saisi ilmaisen maistiaisen kaupassa, eivät kaikki sitä ota, koska hinta on liian kova.

 

sivu 5/5

Oletko huomannut? Lisäaineita mainostetaan paljon enemmän kuin ravinteita. Oi anteeksi! Mulla olisi niiin paljon sanottavaa tästä… Edelleen: Sen minä sinulle vain haluan sanoa, että usko itseesi ja usko itseäsi.

Enää yksi kysymys tästä aiheesta.
Ketä sinä kopioit? Onko hänen terveystarinansa kopioimisen arvoinen?

Tähän vahvasti liittyen äänitteessä luonneanalyysiä neljän tyyppisistä tyypeistä ympärillämme.

Äänitteessä on selinmakuulla tehtäviä liikkeitä. Sänky on niille liian pehmeä alusta. Mattokin on sänkyä parempi, jos jumppamattoa ei ole. Ne löytyvät myös YouTubesta tämän linkin takaa.

Äänitteessä pureudutaan myös sinun valitseman tavoitteen juurisyyhyn visualisoinnin avulla. Kaikella on syynsä. Syyn selviäminen parantaa mahdollisuutta onnistua, koska samalla löytyy useita vaihtoehtoisia menetelmiä tavoitteeseen pääsemiseen. Sangen usein juurisyy myös paljastaa koko tavoitteen turhaksi. Oletko kokenut tämän jo?

Tämän viikon ruokavinkkinä oman levitteen tekeminen. Sekoita blenderissä kolmannes voita, kolmannes öljyä ja kolmannes vettä. Voit laittaa mukaan tilliä, valkosipulia, pippuria, suolaa tai mitä ikinä olet haaveillut, että maustevoina kaupasta löytyisi. Säilytä lasipurkissa jääkaapissa. Jos teitä on useampi syömässä niin desi kutakin ainesta varmistaa viikon kahden tarpeen täyttymisen.

Päivän pakollinen positiivinen mietelause:

Muutos on mahdollisuus muuttua

 

Ihanaa kun olet juuri sinä!

Halauksin, Mira

Klikkaa itsesi mukaan Kehon korjaajien -ryhmään tästä linkistä ja pääset mukaan yhteisöön.