Ostin lapselle lahjaksi sellaiset kynät ja kumit, jotka olisin itse halunnut lapsena jos olisin ollut yhtä ahkera piirtäjä kuin lapseni on. Kynät löytyivät lähes käyttämättöminä puoli vuotta myöhemmin. Hän on kyllä käyttänyt ahkerasti tussipakkausta, jonka oli itse valinnut samoihin aikoihin lahjaksi. Hän todellakin piirtää päivittäin ja taito kehittyy koko ajan siksi.

Mitä opin tästä?

Jos minua itseäni inspiroi oppia piirtämään, se ei tarkoita että lapseni olisi lyijykynistä ja kumeista innostunut. Hän käyttää tussia, värikyniä ja vesivärejä. Voin ostaa piirtämistarvikkeita myös itselleni, koska joskus vielä osaan piirtää kuvaavaa viivaa.

Mitä sinä katsot lapsesi tekevän ja toivot itsekin osaavasi? Mitä teet toiveellesi?

Tämä kirjoitus on viidestoista osa Rauha-kirjan perjantaijuttuja.