Tästä todellisuudesta irrottautuminen kannattaa aloittaa

omista tunteista

koska

Ellei ymmärrä miten tunne, ajatus ja teko kiertävät itsessä kehää tehden todellisuutta, niin tämän maailman pahuuden näkeminen, sen ymmärtäminen ettei tätä maailmaa todellakaan voi pelastaa, lamaannuttaa, vie voimat, saa vaipumaan epätoivoon ja luovuttamaan oman itsensä suhteen.

Kun tiedät missä raja sinun ja maailman välissä kulkee, pystyt rajaamaan itsesi ympäröivän mediasirkuksen ulkopuolelle.

Itku ei näillä markkinoilla auta. Sääli vielä vähemmän. Häpeää, syyllisyyttä ja menetystä perustunteenaan kantaville ihmisille Tunteiden loukon todellisuudesta irrottautuminen on mahdotonta. Oman menneisyyden kanssa on tehtävä välit neutraaleiksi, muuten sitä raahaa mukanaan, eikä tulevista päivistä rakennu aiempia kirkkaampia. Pahikset ovat tahallaan täyttäneet traumatisoivilla kokemuksilla meidän aiempien vuosien kalenterien sivut täyteen.

Irtipäästö

ei ole pelkästään hengistysharjoitus ja mielen kuvitelma. Irtipäästö tarkoittaa, että opettelet tekemään arjessa spontaanisti sellaisia valintoja, joita nuo aiemmat traumat eivät enää päätä puolestasi. Irtipäästö on käyttäytymisen uudelleen ohjelmointia.

Irtipäästämisen jälkeen sinun oma tunteiden, ajatusten ja tekojen kehäsi tuottaa toisenlaista todellisuutta. Sellaista, jossa ajattelet innostuneemmin, uteliaammin ja rohkeammin eri vaihtoehtoja,
jossa luot erilaista tulevaisuutta tekemällä uudenlaisia valintoja ja
jossa tunteesi, syvin elämääsi ohjaava perustunteesi ymmärtää, mitä

”tehdä tyynen rauhallisena”

tarkoittaa sinulle.