Käytän tässä nyt sanaa “mieli” kuvaamaan ajatuksen kulkua. En filosofoi mitä mieli on, käytän vain sanaa mieli, koska sanoja tarvitaan ajatusten ilmaisuun.

Haluan käyttää mielestä vertausta mereen. Tietoinen mieli on kuin pinnalla olevat aallot, ja vaikka pinnalla olisi talojen korkuisia hyökyaaltoja, syvemmät vedet ovat tyyniä, rauhallisia ja eikä pinnan kuohut niihin lainkaan vaikuta. Tietoinen mieli on ihmisen kapasiteetista 0,1 – 10 %:a riippuen siitä keneltä kysyy tai mitä kirjaa lukee.

Meren syvyys kuvastaa alitajuntaa. Alitajunta on aina rauhallinen. Alitajunnassa on ainainen rauha ja tyyneys. Siellä voi sanoa olevan yhteyden korkeimpaan tietoisuuteen. Puhutaan siitä toisessa yhteydessä lisää.

Ihminen tulisi hulluksi, jos hän tekisi kaikki päätökset tietoisen mielen avulla. Kuvassa v-kirjaimen mallisen koukkauksen pohjamutiin tekevä viiva kuvaa ratkaisun hakemista, päätöksen tekemistä. Mieli koukkaa tietoiselta tasolta, ihmisen huomaamatta, dataa alemmista kerroksista. Muistoja edellisestä vastaavasta tilanteesta, oppeja luetuista kirjoista, kuulluista keskusteluista, alitajuntaan hautautuneet ja tietoisesti unohdetut traumat vaikuttavat päätökseen, kaikki mikä mielen syvyyksiin on unohtunut ja tallentunut.

Tietoinen mieli ei edes hetkessä huomaa, miten syvältä mieli kävi hakemassa referenssejä, suosituksia, malleja päätöstä tukemaan. Sukellus syvyyksiin käy niin nopeasti ja tietoiselta mieleltä piilossa.

Tietenkin iso osa syvyyksien opeista on hyödyllisiä. Jos on kerran polttanut kätensä kuumassa uunipellissä, muistaa käyttää patalappua loppu elämän ajan. Oikein hyvä toimintaa ohjaava oppi syvyyksistä.

Mutta entäs ne traumat? Jos lapsena näit vanhempien toimimattoman parisuhteen mallin, niin toimitko omassa parisuhteissasi toimimattomilla tavoilla? Tai vältteletkö parisuhdetta ylipäätään? Jos yksi lapsi karavaanareiden leirillä kerran huijasi sinulta tikkarin, niin ovatko kaikki karavaanarit huijareita? Jos kerran sait todella kamalan makuisen avokadon, niin ovatko kaikki avokadot pahanmakuisia?

Meditaatiolla ja tietoisella trauman purkamisella pääset käsiksi näihin syvyyksiin hautautuneisiin ajatusmalleihin ja traumoihin. Pystyt muistamaan ne, ymmärtämään ne, antamaan anteeksi elämälle kokemuksen tai naurahtamaan tapahtuneelle, ihan riippuen siitä mitä sieltä löytyy. Pääset yli tapahtuneesta ja se lakkaa vaikuttamasta tekemiseesi, ehkä jopa kaikkeen tekemiseesi siitä eteenpäin.

Siksi rauhoittuminen, tiedostaminen, anteeksiantaminen on elämää rakentava ja eteenpäin vievää.

Metodeja on monia. Kaikissa on paljon hyvää. Kokeilemalla löydät omasi.

Minä yhdistän meditaatioihin tarpeen mukaan parantavia energioita ja keskustelua,  täysin sen mukaan mikä tuntuu tarpeelliselta sinulle.