Ihmiset ympärillämme voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään.
- Rakkaudesta meitä hillitseviin
- Kannustaviin
- Kuoppaan itse juuttuneisiin
Rakkaudesta meitä hillitsevät tarkoittavat hyvää. Heidän pyyteetön tarkoitus on ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Ihan kuin äiti opetti katsomaan autot ennen kadun ylittämistä lapsena. Tarkoitus on hyvä, vaikkei siltä todellakaan aina tunnu. Jos olet itse tekemässä jotain sinulle tärkeää, hyvin perusteltua tai ihan vaan viettelevän kiinnostavaa, josta tällä varoittelevalla ihmisellä ei ole pienintäkään tietoa/kokemusta/ymmärrystä, ei hän tietenkään ymmärrä miksi sinä hänen mittapuullaan riskeeraat (ihan hyvän /riittävän) nykytilan tekemällä tätä tuntematonta (ja siksi vaarallista). Ymmärtävä, selittävä, kauniisti puhuva ja rakkautta ylläpitävä keskustelu toimii näissä tilanteissa, koska hänen tarkoitus on pitää sinusta huolta.
Kannustavat ihmiset ovat parhaita. He näkevät tekemisissäni mahdollisuudet ja keskittyvät niihin. He kannustavat jo ihan vaan rohkeutta kokeilla. Ei ole niin väliä ovatko he itse juuri tätä kokeilleet. Jos he tuntevat jonkun, jolla on menestyksekästä kokemusta tästä, he yhdistävät minut ja tämän ihmisen ja kannustavat silläkin tavoin eteenpäin. Kannustavat ihmiset kannattaa pitää lähimpinä ystävinä.
Kuoppaan itse juuttuneet ovat vaarallisia unelmientappajia. Nämä tyypit ovat kaivaneet itselleen syvän kuopan, josta he eivät halua nousta. Sen sijaan he kiskovat nilkoista kaikkia muita samaan kuoppaan kanssaan. Tiukimmin he tarttuvat sinuun, jos olet ollut samassa kuopassa heidän kanssaan ja yhtäkkiä havahtunut siitä kuopasta lähtemään pois. He ovat sitä mieltä, että kuulut kuoppaan heidän kanssaan ja tarttuvat sinuun kuin kauhuleffan monilonkeroiset hirviöt pitääkseen sinut siellä. Heidän maailmansa romahtaisi, jos he jäisivät yksin kuoppaan, siksi he pitävät kiinni niin kovaa. Kuoppatyyppien kanssa sinnikyytesi on kaikista kovimmalla. Heidän kanssaan sinun on pidettävä kirkkaana mielessä kuopasta lähtemisen ajatuksen tuonut asia, tavoite ja sen perimmäinen syy ja tarkoitus. Sinun on vähitellen irrotettava itsesi näistä ihmisistä ja pidettävä riittävän pitkään etäisyyttä, jotta uusi todellisuutesi kuopan ulkopuolella integroituu niin syvälle arkeesi, että kuoppaan uudelleen putoamisen riski minimalisoituu vaarattomaksi.
Jonain päivänä saatat tavata jonkun toisenkin samasta kuopasta nousseen ja tuntea vahvaa yhteyttä häneen saman kokemuksen vuoksi. Tai jonain päivänä saatat ehkä päästä auttamaan jotakuta toista pois samasta kuopasta, josta itse jo nousit. Silloin olet kasvanut kannustavaksi ihmiseksi <3
Kokemusten kautta, askel askeleelta kohti unelmia, koska elämä on <3
Aivan ihastuttavaa asiaa ja kolahtaa minuun juuri tällä hetkellä,kun olen päässyt kuopasta ylös.mutta ystäväni jatkaa siellä oloaan itsepintaisesti.Tiedän,että minun olisi aika vetää hänet sieltä pois,mutta uskon hänen yrittävän vetää minut sinne takaisin ja olen päättänyt antaa ajan kulua,päivän tulla,toisen mennä ja jos niin hän haluaa,voin yrittää auttaa hänet ulos kuopastaan,ehkä.
Hei Liisa, huomasin kommenttisi vasta nyt! Anteeksi <3 Ihanaa kun olet kuopasta noussut. Sieltä päästyään haluaisi jokainen heti vetää kaikki muut sieltä pois myös. Valitettavasti se harvoin onnistuu. Sitä mukaa kun huomaat ystäviäsi nousseen kuopan laidalle, juhlista heidän kanssaan ja vahvista ilon sanomaa, joka kuoppaankin kantautuu ja ehkä motivoi muitakin nousemaan katsomaan mitä kaikkea kivaa kuopan ulkopuolella onkaan elämään tarjolla. Ihanaa uutta vuotta Liisa sinulle <3