”Kaikesta täytyy olla kiitollinen. Kaikella on tarkoitus. Olet vain kiitollinen ihan kaikesta.”
Oikeesti!! Ei kaikesta pidä olla kiitollinen.
Se olisi lamauttavaa, alistuvaa, elämän ilon tappavaa, ja selkärangan katkaisevaa. Ainainen ”toisen posken kääntäminen” vain kipeyttäisi kummankin posken.
Jotkut asiat, teot ja tekijät nyt vaan on näyttämässä meille meidän rajoja, arvoja, ja itsekunnioituksen tarvetta. Ne voivat olla puhtaasti pahoja, eli ne on tehty pahaa tarkoittaen, tai ne voivat olla hyvää tarkoittaen tehtyjä, mutta vastaanottajalle silti ”haitallisia”. Niistä asioista, teoista ja tekijöistä ei tarvitse olla kiitollinen. EI. Ei tarvitse. Kiitollisuus vetää lisää samanlaista kohtelua puoleensa, ja olemalla kiitollinen pahantekijästä, saat elämääsi lisää pahantekijöitä. Vähitellen nääntyisit kiitollisuuden yrittämisen vuoksi, ja ennen kaikkea heidän tekojensa seurausten alle.
Ja jos nielisit tällaista moskaa ja koettaisit sitä toistuvasti sulattaa, saisit vain ihosi, suolistosi tai hermostosi ärtymään.
Kiitollisuutta parempi reaktio tällaiseen on KIUKKU, viha, ärtymys ja raivo.
”Ei, en tarvitse tätä. Käännyn pois. Sinä saat olla mitä olet, mutta tämä ei ole minulle hyväksi, joten poistan itseni tästä tilanteesta. Tämä on arvojeni vastaista, en halua olla mukana tässä. Tämä ei tunnu hyvältä, siispä en ota tätä vastaan. En voi sulattaa tällaista kohtelua, joten valitsen jotain muuta.”
Tästä voit olla kiitollinen.
Voit olla kiitollinen siitä, että tunnistit sinulle myrkyllisen tilanteen, asian, teon tai ihmisen. Voit kiittää omaa itseäsi arvojesi ja tuntemustesi kuuntelusta. Voit kiittää itseäsi siitä, että kasvoit ja kehityit, siitä että puolustit itseäsi ja osasit poistua tilanteesta.
Tilanteen aiheuttajaa ei tarvitse vihata, eikä väkivalloin kohdella. Hän on mikä on. Hänellä on omat ”taistelunsa” kesken. Todennäköisesti et pysty häntä ”auttamaan” neuvomalla sen enempää kuin lyömälläkään. Autat häntä parhaiten poistumalla ja jättämällä hänet yksin. Jos hän on omasta mielestään avun tarpeessa ja sitä valmis vastaanottamaan, hän kyllä pyytää apua joltakulta toiselta, ja perusteellisesti parannattuaan hän pyytää sinulta anteeksi. Sitä ennen on sinulle paras ratkaisu hakeutua parempaan seuraan.
Olit hänen uhrinsa, mutta se hetki meni. Sinun ei tarvitse olla hänelle kiitollinen, eikä hänen uhrinsa enää jatkossa.
Ole kiitollinen itsellesi siitä, että ymmärsit elämän hänen kauttaan näyttämän oppiläksyn.
Ymmärsit, että sinä olet tarpeeksi hyvä kehittymään omaksi itseksesi.
