2 vkoa.

Kaksi viikkoa se vei.

Mun keho oli alkanut oireilla pahoin, oli jatkuvaa päänsärkyä ja jonkinlaista ahdistusta töiden teosta. Yhtenä aamuna tajusin, että oireet alkavat sillä sekunnilla kun tartun toimiston oveen. Niitä ei ole kotona, ei työmatkalla, eikä edes vielä toimistotalon aulassa, mutta työpaikan oven kahvaan tarttuminen nostaa ne esiin. Oireet myös alkavat lievittyä, kun toimiston oven kahva jää selän taa työpäivän jälkeen.

Kerroin havainnoistani henkilöstöhallintoon, josta kysyttiin yksi tarkentava kysymys: ”Onko teillä tuotenäytteitä pöydillä?” Vastasin myöntävästi, koska koko toimisto oli niitä täynnä. Purkkeja ja purnukoita oli kollegojen pöydillä ja avohyllyillä läjittäin.

Kului se kaksi viikkoa.

Globaalista HR:stä kävi käsky, että kaikki tuotteet on tästä lähin oltava paineistetuissa kaapeissa ja että mitään näytteitä ei saa säilyttää enää työpöydillä. Syynä tähän oli meidän markkinoimien tuotteiden myrkyllisyys hengitettynä.

Myrkyllisyys on merkittynä pakkauksiin. Niissä on varoituksia kalakuolemista, silmien ärsyttämisestä ja haitallisuudesta hengitettynä. Osa on syövyttäviä. Ei vain tämän firman tuotteet, vaan ihan kaikkien tuon alan isojen brändien tuotteet. Kyse ei ole mistään pienistä salaseuratuotteista eikä rajatun kohderyhmän liiketoiminnasta, vaan ihan tavallisista tiski- ja siivousaineista, joita on kaupoissa hyllymetreittäin tarjolla ja monilla paljon kotona. Minun kotona ei enää ollut. Olin siivonnut kaikki itseeni ja kotiini käyttämät tuotteet minimiiin ja vain syötäviä ainesosia sisältäviin jo paljon aikaisemmin. ”Olin vain töissä” firmassa, joka niitä markkinoi. Siksi sain kemikaalialtistusoireita vain töissä. Toimistolle asennettiin erityinen ilmanvaihto yhteen kaappiin ja tuotteet piti pyrkiä pitämään pääsääntöisesti siellä. Yksi kollega kävi kiittämässä, että olin ottanut asian HR:n kanssa esille. Hän muisti aluksi huomanneensa tuoksun aina töihin tullessa, mutta jo tottuneensa siihen vaikkakin päänsärkyä oli ajoittain..

Kirjoitin hetki sitten siitä miten lääketeollisuudessa benchmarkataan toimivimmat konseptit maailmalta ja tuodaan ne sitten Suomeen. Ihan samaa tehdään kaikissa tuotemarkkinointifirmoissa, joissa päätarkoitus on tehdä tuottoa osakkeen omistajille. Tuossakin firmassa oli kansainväliset kokoukset, joista tuotiin ideat Suomeen ja paikalliset kokoukset, joissa ne jalkautettiin toiminnaksi kotimaassa.

Päivittäistä tekemistä riittää työpaikoilla niin paljon, ettei yksittäisillä työntekijöillä ole aikaa keskittyä kuin tulipalojen sammuttamiseen. Myydään, koska asiakkaat haluavat ostaa. Kuluttajat ostavat, koska TV:ssä mainostetaan ja kaupassa on isosti esillä.

Yhä useampi on havainnut kaikki tämän tarinan elementit. Isojen firmojen toiminta ei kestä eettistä tarkastelua ja ihmiset voivat huonommin sellaisissa työpaikoissa, joiden tuotteita/palveluita he eivät itse käytä.

Uskaltaakohan joku arvioida kuinka paljon tuollainen arvoristiriita aiheuttaa merkityksettömyyden tunnetta, pahoinvointia työpaikoilla, työmotivaation puutetta tai poissaoloja? Jos käyt lukemassa uusimman blogini, saatat päätyä miettimään kuinka paljon arvoristiriita aiheuttaa ihottumaa tai päänsärkyä tai ylipainoa?

Ihan mahdotonta sanoa kumpi tuolloin ärsytti kehoani enemmän: kemikaalihöyryt vai arvoristiriita.

Tiedätkö muuten, että puhdas ei tuoksu miltään?